Blogin päivitys jäi nyt minulle reiluksi viikoksi, kun vaimo lähti eilen poijan kanssa ensin etelä-suomeen ja sieltä Belgiaan.
Tässävaiheessa kun joku kuulee, että minä hoidan eläimet täällä silläaikaa, saattaa soittaa eiläinsuojeluvieranomaisen käymään tarkistamassa tilanteen...mahdollisimman usein...En tosin tiedä mitä valvonta järjestelmiä rakkaani on tänne jättänyt, kun pystyi jättämään elävää omaisuuttaan minun hoidettavaksi suht helposti...tosin jokaiselle yksinolo päivälle on kirjoitettu lappuun selviytymisohjeet...joita kyllä todella tarvitsenkin...
Ekassa puhelussa vaimoni kanssa kerroin, että avasin portin ja sanoin koirille: "Olette vapaat, juoskaa! Palatkaa takaisin luontoon pariksi viikoksi..." ..en kyllä saanut edes eläintenhoitajaani huolestumaan, kun arvasi että senttu ei lähtisi paria metriä edemmäksi ja romulus palaisi parissa tunnissa...
Mutta hyvin meillä on täällä lähteny...ainoa asia mikä huolestutti vähäsen oli toi yöllä käyttäminen...Katsokaas vaimoni on käyttänyt koiria tai koiraa keskimäärin 4 kertaa yössä pihalla...tähän minä en halunnu suostua...arvostan nimittäin yöuniani jonkunverran enemmän kun lätäkköä lattialla aamulla. Eka yö meni ainakin hyvin..koirat nukku suunnilleen saman ku minäki..n. 8h Enkä ainakaan löytäny löysää tai kiinteää  mistään...tai sitten on hyvässä piilossa odottamassa vaimoa kotiin...;)
Olen huomannut tässä, että yksin olossa on "hyviä" ja huonoja puolia...Yksi näistä hyvistä on että jos lelun siivoaa omalle paikalleen, niin se pysyy siellä...eli siisteys ja järjestys (terveisiä oivalle) tässä koti ennen maailmanvaltaajien lähtöä


Saan myös nukkua kummalla puolella haluan sängyssä...arvaatko ellis.. Hieman kaipaan vaimoa enemmän tilanteissa jossa neljä silmää sanoo "mitäs sitten tehtäis"
kas näin:


Huonona puolena pidän myös että ei ole ketään ketä syyttää kun vessanpöntönkansi on auki...

Rakkaani ilmaisi ikävänsä ja toivoi kuvia blogiin...tässä siis vielä pari

koirat liekku normaaliin tapaan iltapäivällä ...harmi kun salama nappasi enimmäkseen vaan minun kaunista naamaa...

oivalle vielä tämä:

Perhe vei auton, joten tämä olisi ollut varmaan menopelini, jos ei antelias ystäväni töistä olisi lainannut yhtä autoansa...
Niinkuin toivottavasti selvää on, että ei tässä yksinolossa paljon juhlimista ole...että ikävä on jo kova ja talo on täynnä hiljaisuutta ja odotamme täällä vain, että teistä lähtevä tunnelma palaisi. Ootte rakkaita!